Lapin tarinakylät

Seita-säätiön Mediapajapaja on mukana Tarinakylä hankkeessa sisällön tuottajana.
Alla hankekuvaus:

Tarinakylä - Kosketuksia paikallisuuteen Sompion ja Itä-Kairan kylissä

Hankkeen kesto 31.12.2017 asti.

Kyseessä on hanke, jossa kerätään faktatietoa kylien historiasta sekä fiktiivisiä tarinoita ja kokemuksia kylästä ja kyläläisiltä. Tarinat esitetään tekstin, äänen ja videon muodossa mobiilisovelluksessa, jonka matkailija voi ladata puhelimeensa esimerkiksi lentokentällä, vuokra-autossa tai matkailuneuvonnassa. Sovellukseen rakennetun reitin varrelta löytyy kuusi hankkeessa mukana olevaa tarinakylää; Vuotso, Kierinki, Joutsijärvi, Suvanto, Kairala ja Oinas. Kyläreitit suunnitellaan kylissä keskeisille ja kyläläisille merkityksellisille paikoille.

Tarinakylä-hankkeessa toteutetaan paikalliseen historiaan ja kyläkulttuurin pohjautuvia käyntikohteita, jotka ovat aina saavutettavissa. Jokaisesta kylästä valitaan asiantuntijan avulla 5 tarinaa, joista kaikista tehdään 2 minuutin video sovellukseen. Tarina-aihioita ovat paikallinen arki, myytit ja kummitustarinat, hauskat sattumukset, historia sekä legendat.

Tarinakylä-hankkeessa kehitetään uudenlainen ja täysin digitaalinen kulttuurimatkailukäyntikohteiden konsepti Keski- ja Itä-Lapin kunnissa. Hankkeen toimenpiteille nähdään tarve sillä alueella kulttuurimatkailukohteiden ja palveluiden kehittäminen on koettu haasteelliseksi hitaasti kasvavan asiakasvirran vuoksi. Uusia yrittäjiä ja palveluja on vaikea houkutella kyliin luonnollisen asiakasvirran, jonka peruspalvelut (esimerkiksi majoitusliikkeet ja ravintolat) muodostavat, puuttuessa. Sen sijaan, että kehitettäisiin suoraan alueiden välisenä yhteistyönä uutta liiketoimintaa kyliin esim. yrittäjien ja kyläyhdistysten matkailutuotteina, halutaan hankkeessa yhteistyöllä kehittää ja kasvattaa asiakasvirtaa kylissä aina saavutettavien käyntikohteiden muodossa ja sitä myötä rohkaista uusien palvelujen, tuotteiden ja liiketoimintamuotojen syntymistä kyliin ja käyntikohteiden ympärille.

Projektin koordinointi ja kuntien vastuuhenkilöt:

  • Sodankylä: Marjo Harjula matkailukoordinaattori (projektipäällikkö), Jatta Nousiainen matkailuneuvoja
  • Pelkosenniemi: Mika Tenhunen elinkeinokoordinaattori
  • Kemijärvi: Mirja Lampela

Jokaisesta kylästä on valittu kyläaktiivi(t), joiden tehtävänä on

  • informoida kyläläisiä ja kyläyhdistystä hankkeen toimenpiteistä
  • kutsua kyläläisiä kokoon hankkeen toimenpiteisiin, esim. erilaiset tarinaillat tms.
  • suunnitella tarinatuotantoa yhdessä palvelumuotoilijan, sisällöntuottajan sekä oman kunnan vastuuhenkilön kanssa
  • kerätä tarinamateriaalia kyläläisiltä maaliskuun loppuun mennessä
  • toimia hankkeen yhteyshenkilönä kylissä ja kyläläisten edustajana

Ostopalvelut:

  • palvelumuotoilu: Reddo Partners Oy:n edustaja järjestää yhdessä kunnan/kaupungin toimijan sekä kyläaktiivin kanssa työpajan jokaiseen kylään. Työpajoissa valitaan kyläläisten kanssa yhdessä viisi tarinaa ja tehdään niistä tarinallisesti mielenkiintoisia
  • sisällöntuotanto: Seita-säätiö kuvaa videot, kuvaukset suunnitellaan yhdessä kunnan/kaupungin edustajan sekä kyläaktiivin kanssa, kun tarinat on valittu
  • tekninen toteutus: City Nomadi Oy tarjoaa mobiililaitteella toimivan teknisen alustan, johon on mahdollista rakentaa myös reittejä
  • viestintä- ja markkinointi: Focus Flow Oy suunnittelee tuotteelle nimen, logon ja markkinointimateriaalin

 

”Matt ja Mona Modern matkustavat lentokoneella Ranskasta Rovaniemelle, josta matka jatkuu vuokra-autolla Nordkappiin. He ovat haaveilleet pohjoisen autoreissusta jo pitkään. Päämääränä on jäämeri ja pohjoisin maateitse saavutettava paikka. Matkalla Nordkappiin Matt ja Mona haluavat tutustua suomalaiseen kulttuuriin, paikalliseen elämäntapaan. Jo vuokra-autossa on tarra, joka informoi Tarinakylistä pohjoisessa. He nappaavat QR-koodista kuvan ja saavat Tarinakylä mobiiliapplikaation latausohjeen sekä pienen esittelytekstin Tarinakylä-konseptista.

Matt ja Mona ajavat nelostietä kohti pohjoista. He pysähtyvät Sodankylän matkailuneuvonnassa ja kyselevät paikallisista nähtävyyksistä ja aktiviteeteista. Matkailuneuvoja kertoo heille Tarinakylästä. He tunnistavat konseptin jo vuokra-auton QR-koodi tarrasta. Matkailuneuvoja avaa vielä tarkemmin Tarinakylän ideaa ja näyttää omasta puhelimestaan miten applikaatio toimii. Matt ja Mona lataavat appsit puhelimiinsa ja suuntavat kohti Vuotsoa, pohjoisinta tarinakylää.

Tarinakylä-applikaation navigaattori ohjaa pariskunnan Vuotson Tarinakylän portille. Portilla on parkkipaikka ja sieltä löytyy myös kylän ilmeeseen sulautuvat opastekyltit eri tarinapaikkoihin. Matt ja Mona valitsevat ensimmäiseksi tarinapaikaksi Vuotson majan, johon appsi johdattaa heidät reittiohjeistuksella. Mona tykkää enemmän karttavaihtoehdosta ja käyttää ohjeistuksen sijaan karttaa. Vuotson majalla on vastassa QR-koodi. Tarinakylä applikaatiossa on oma QR-koodilukija, jonka avulla Matt ja Mona avaavat ensimmäisen tarinan.

 

Ensimmäinen QR-koodi paljastaa 86-vuotiaan paikallisen Pentin videotervehdyksen. Pentti kertoo myös Vuotson kylän ja erityisesti Vuotson majan historiasta. Matt ja Mona ovat yllättyneitä; miten hauskalta suomenkieli kuulostaa ja miten iloisia he ovat, että puhe oli tekstitetty. Seuraava QR-koodi löytyy applikaation mukaan Vuotson majan takapihalta. Takapihalta avautuu upea maisema, jota he pysähtyvät ihastelemaan. Kohta he huomaavat seuraavan QR-koodin, joka kertoo heille suomalaisen Miian ja Mikan (nyt 45-vuotiaita ja naimisissa) ensitapaamisesta Vuotson majalla 20 vuotta aikaisemmin. Miia ja Mika kertovat mikä merkitys Vuotsolla ja Vuotson majalla oli ja on edelleen heidän suhteessaan. Matt ja Mona miettivät omaa ensitapaamistaan ja paikkaa. He samaistuvat Miian ja Mikan tarinaan.

Illalla Matt ja Mona nauttivat majoituksesta, loistavasta paikallisesta ruuasta ja lämpimästä saunasta. Yrittäjä piti hyvää huolta vieraistaan ja kertoi lisää Lapista, saamelaisuudesta ja elämästään. Hyvin nukutun yön ja ravitsevan aamiaisen jälkeen Matt ja Mona lähtivät vielä tutkimaan yhtä tarinapaikkaa applikaation ohjaamana ennen suuntaamista pohjoisempaan. He ovat oppineet niin paljon suomalaisesta ja saamelaisesta historiasta, kulttuurista ja paikallisesta elämästä. He haluavat suositella Tarinakylää myös muille sosiaalisen median kanavissa.

Kotona he kertovat tarinakylästä tuttavilleen ja vierailevat Tarinakylän nettisivuilla, jakamassa kokemuksiaan muiden vieraiden kanssa. Seuraavan kerran he haluavat tutustua Kemijärven Oinaan kylään.”